Pakkailua (tai ainakin sen suunnittelua), tj 21

Otsikosta:
Heti aluksi pitää puuttua otsikkoon. Joku saattaisi epäillä laskutaitojani (syystäkin), sillä aiemman suunnitelman mukaan tänään olisi jäljellä enää 20 päivää aiottuun lähtöön. Fiksuna naisena en tietysti ollut ajatellut, että arkipäivänä oleva lento saattaisi rajata pois vanhempien mahdollisuuden tulla saattamaan ja kyyditsemään kentälle. Lähtö on siis lauantaina 28.päivä, lentoliputkin juuri tilasin ja maksoin. Nyt olen köyhä, mutta sitäkin onnellisempi!

Lennot:

Mikä hauskinta, kaksi lentoani eivät edes kestä yhteensä 15 tuntia kauempaa. Helpolla selvitään! :-) Ensin suuntaan Helsingistä Islantiin, jossa vaihdan konetta. Se lennättääkin sitten tämän tyttösen Torontoon. Sieltä tullimuodollisuuksista ja peiteoperaatioista selvittyä otan toisen lennon Vancouveriin, jossa perheen ainakin pitäisi olla odottelemassa. Pää on ehtinyt jo tuossa vaiheessa mennä sekaisin kaikista aikaeroista, mutta Kanadassa eletään keskiyötä saapumishetkellä (vertaa, suomessa klo 10 aamulla), eli lähden nukkumaan, kun pitäisi ”oikeasti” viimeistään nousta juoksulenkille. Hetki pieni voi mennä jet lagista toipuessa ja erityisesti uuteen rytmiin kiinni pääsemisessä, sitä en ainakaan epäile yhtään!

Back to business - siis pakkailuihin:

On muuten aika vaikeaa yrittää miettiä, mitä kaikkea tarvitsee kokonaista vuotta varten. Mahdollisimman vähän tietysti, varsinkin kun kuulopuheiden mukaan kohdemaassa kaikki on ”supercheap”, mutta toisaalta vähän jotakin joka tilanteeseen. Kävin tänään ostoksilla ja kuten kuvista näkyy, mukaan tarttui monenlaista, mutta erityisesti upea, ISO ja toivottavasti erottuva matkalaukku. Koosta todistavat otokset, en minäkään nyt ihan mikään pienin ole ;-) Vaatteita yritän ottaa mukaan logiikalla ”have to” ja sitten jättää pois raa’asti vain kaikki, jotka eivät tuota kriteeriä täytä. Yritän noudattaa käytännöllistä sekä mukavaa linjaa, lapsien kanssa peuhatessa ei korkokengillä ole hirveästi käyttöä.

Sweet Dreams, eh..?

Tuliaiset:
Tuliaisista ajattelin ottaa kuvaa myöhemmin, kunhan olen saanut pakolliset suklaat ja salmiakit ostettua, mutta tänään tein Marimekosta jo muutaman löydön. Aikaisemmin olin hankkinut erityisesti perheen lapsia, mutta miksei tietysti aikuisiakin, silmällä pitäen Tatun ja Patun ”This is Finland”-kirjan, joka kertoo mielestäni osuvasti suomalaisten syvimmästä olemuksesta! Kirja vastaa kysymyksiin kahvin heittämisestä kiukaille kanteleilla hiihtelyyn. Eiku..?

Tuleva perheeni tykkää tunnetusti leipomisesta ja reseptien jakamisen lisäksi ajattelin ilahduttaa heitä Marimekon unikkoisella patakintaalla sekä essulla, joka on varmasti lapsille liian iso, mutta suojaa ainakin allekirjoittanutta roiskeilta. Just…dance and cook!

Tulevasta:
Olenko muuten miten monta kertaa jo kerinnyt mainita, miten ihanalta perhe vaikuttaa? Ainakin alku taitaa tälle naiselle olla aikamoista pyöritystä, niin monta eri kohdetta olisi tarkoitus käydä katsastamassa villieläimistä suurkaupungin vilinään.

Perheen entinen au pair vihjasi nyös, että kannattaa jo etukäteen tutustua kaupunkiin ja sen tarjontaan. Tein työtä käskettyä ja minnehän päädyin ensimmäiseksi? Paikallisen jalkapallo-joukkueen kotisivuille tietysti (ei siis soccer)! Ehkäpä muutakin nähtävää kuitenkin löytyy. Ainakin upeita vesiputouksia, vesipuistoa, Hell’s gates (tosijuttu!) jne. Kevättä odotan erityisen innolla ja kuvissa upeina loistavia tulppaanipeltoja, voitte vain uskoa, kuka on siellä silloin ensimmäisenä kirmaamassa!

Jännityksen kipristelyn yhdistyessa kasvavaan haikeuteen lähden mylläämään tieni läpi matkalaukun vieressä kasvavan vaatepinon. Mitäköhän sitä vielä saisi mahtumaan mukaan?